sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Missä olit kun kuulit prinsessa Dianan kuolemasta

Sisältää *mainoslinkin. MTV3:lla alkavan uutuussarjan myötä minäkin innostuin muistelemaan, missä olin, kun kuulin nämä koko maailmaa järisyttäneet uutiset. Muistellessani huomaan, että olen ollut aika monessa eri paikassa kuulemassa uutisia. Lähdetään etenemään aikajärjestyksessä vanhimmasta tapahtumasta tuoreimpaan.

Missä olit kun kuulit prinsessa Dianan kuolemasta
Walesin prinsessa Diana 

Yllä oleva kuva on otettu 18.4.2013 Kensingtonin palatsissa, jossa oli valokuvanäyttely prinsessa Dianasta.

Missä olit, kun kuulit Olof Palmen murhasta ja Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta? 

Elettiin kevättalvea 1986. Silloin minä vaikutin Turun seudulla. Olin kauppaopistossa ulkomaankaupanlinjalla  siellä Kellonsoittajankadulla. Asuin Paraisilla, ihanassa saaristokaupungissa. Sinne etelään minut vei silloinen poikaystävä. 

Muistan, että silloin helmikuussa 1986 kuulin Olof Palmen murhasta radiosta. Murha tuntui järkyttävältä.  Tsernobylin onnettomuus tapahtui huhtikuun lopulla. Mieleen on jäänyt, että Paraisilla oli silloin kevät kauneimmillaan ja tuntui uskomattomalta, että jossain on räjähtänyt ydinvoimala. Muistan, että pelkäsin, koska asuin siellä Paraisilla ja sieltä katsottuna Tsernobyl tuntui olevan aika lähellä. 

Missä olit, kun kuulit Estonian uponneen? 

Esikoistytär syntyi heinäkuussa 1994. Syyskuussa hänen syöntirytmi oli sellainen, että hän heräsi aamulla noin klo 6.00 saamaan rintaruokintaa. Minulla oli tapana mennä olohuoneeseen, avata tv ja katsoa aamu-uutiset samalla, kun imetin vauvaa. Se syyskuun aamu on jäänyt ikuisesti mieleen. Vauva sylissä katsoin järkyttyneenä uutisia. Tässä vaiheessa perheemme asui Raahen seudulla.

Missä olit, kun kuulit prinsessa Dianan kuolemasta?

31.8.1997 on jäänyt myös unohtumattomasti mieleen. Aamuyön tunteina meitä lähti viiden hengen seurue bussimatkalla kohti Helsinkiä ja Tallinnaa. Kaikki varmasti tietävät ne hervottomat bussireissut, joilla päästään mukavaan tunnelmaan jo menomatkalla. Tyttärien isälle ja minulle reissu oli ensimmäinen irtiotto ilman lapsia, jotka olivat silloin 3- ja 2-vuotiaat. Tyttäret jäivät mummon hellään hoivaan. 

Muistan, että jossain vaiheessa siellä bussissa kaiken metakan keskeltä erotin radiouutisten äänen: prinsessa Diana on kuollut. Nousin paikaltani, menin bussikuskin luokse ja pyysin laittamaan radiota suuremmalle. Ja totta se oli, Diana ja Dodi olivat kuolleet. Kun pääsimme Helsinkiin, siellä laivaan, muistan, että oma lomafiilikseni  oli tipotiessään. Dianan kuolema kosketti. Ehkä siksikin, että hän oli vain pari vuotta minua vanhempi. Tulevana kesänä 1.7.2021 Diana olisi täyttänyt 60 vuotta.

Missä olit kun kuulit prinsessa Dianan kuolemasta
Rentoa lomatyyliä suoraan vuodelta 1997

Kuvassa reissuporukkaa ja tyyliä suoraan vuodelta 1997. Täältä pohjoisen perukalta kun lähdettiin isolle kirkolle, Stockmann oli ihan must. Kuten kuvasta huomaa, 1.9.1997 oli Tallinnassa lämmin päivä.

Missä olit, kun kuulit terroristien hyökkäyksestä New Yorkin WTC-torneihin?

Syyskuussa 2001 perheemme asui Kempeleessä. Sinä päivänä tulin normaalisti kotiin töistä noin klo 17.00. Muistan, että avasin tietokoneen ja sieltä uutinen ja kuvat hyökkäyksestä lävähtivät ruudulle. Samantien avasin tv:n, jossa tuo uskomaton näky torneista ihan mykisti. Muutama vuosi sitten New Yorkin reissulla kävin kaksoistornien muistopaikalla. Ei riitä sanat, veti hiljaiseksi.

Missä olit kun kuulit prinsessa Dianan kuolemasta
New York 9/11 muistomerkillä


Missä olit, kun kuulit Kaakkois-Aasian tsunamista?

Sinä jouluna 2004 minä ostin itselleni joululahjaksi Ylpeys ja ennakkoluulo DVD:t. Kyseessä on se alkuperäinen sarja, jossa on ihana Colin Firth Mr. Darcyna. Päätin hemmotella itseäni ja katsoa koko sarjan putkeen, kesto 5 h 20 minuuttia. Minä keskityin Mr. Darcyyn, mies ja lapset puuhailivat omia touhujaan. Niinpä meillä katsottiin uutisia vasta myöhään illalla. Videot valtavista aalloista, ihmisten pakokauhu ja hätä olivat järkyttävää katsottavaa.

Aki Sirkesalon perheen kohtalo kosketti. Fanitin Aki Sirkesaloa ja pidän edelleen hänen biiseistään. Muistan joskus kauan kauan sitten, että kävin täällä Oulussa 45:ssä katsomassa Veeti&velvets lauluyhtyettä, jossa myös Aki Sirkesalo lauloi. Ilokseni olen huomannut, että yhä edelleen Aki Sirkesalon biisit soivat radiossa.

Missä olit, kun kuulit prinssin Philipin kuolemasta?

Muutama viikko sitten minä istuin bussissa matkalla Kempeleestä Ouluun. Avasin puhelimen ja Ilta-Sanomat, siellä oli uutinen: prinssi Philip on kuollut. Taisinpa sanoa itsekseni ääneen "voi kauhea Philip on kuollut, miten Elisabetin nyt käy" . Kukaan bussissa ei luonnollisesti noteerannut sanomista mitenkään, kaikilla on kuulokkeet korvissa.

Meillä suomalaisilla kun ei ole omia kuninkaallisia, niin brittikuninkaallisetkin tuntuvat miltei läheisiltä. Kuin tutuilta, joiden elämää on seurannut aina. Toki viimeisimmät valokuvat prinssi Philipistä paljastivat, että aikaa ei enää ole paljon jäljellä. Siltikin uutinen järkytti.

Elizabethin ja Philipin upean pitkään rakkaustarinaan voit mennä mukaan lukemalla Ingrid Sewardin kirjan Elizabeth ja Philip: Kuninkaallisen avioliiton tarina. Kirjan voit näppärästi lukea e-kirjana Nextorysta. Klikkaa *tästä ja mainitse tarjouskoodikohdassa kultturellimatkalaukussa, niin saat ilmaiseksi ja ilman sitoumuksia 30 päivän ajaksi käyttöösi Nextoryn valtavan virtuaalikirjaston.

Missä olit kun kuulit prinsessaDianan kuolemasta
Elizabeth ja Philip uskomaton rakkaustarina


Nämä ovat omia muisteloita. Missä sinä olit noiden tapahtumien aikaan? 

Kuluneen vuoden aikana blogipostausten tahti on harventunut. Sattuneesta syystä blogini pääaiheiden, kulttuuri ja matkustus , tapahtumat  ovat olleet nekin tauolla.

Jos et vielä seuraa blogini instagramtiliä, @kultturellimatkalaukussa, niin tule seuraamaan. Instagramiin kirjoitan kuulumisia useamman kerran viikossa.

Mihin on tämä talvi mennyt? Viikon päästä on jo toukokuu. Kevät on minun lempi vuodenaikani, runsas valo ja luonnon herääminen ovat joka vuosi yhtä ihmeellisiä.

Oikein mukavaa sunnuntaita Sinulle!


Kiitos, kun olet mukana! 😊🌹  Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat! ❤️

                                                                                                                                             Päivi

2 kommenttia:

  1. 1986 minä olen viettänyt villeimpiä teinivuosiani, eikä minulla ole muistikuvaa, missä olisin nuo uutiset Olof Palmesta tai Tšernobylistä kuullut. Sen muistan, että veljeni naapuri työskenteli jossain Tšernobylin lähellä ja häntä haastateltiin tv-uutisissa lentokentällä, kun oli sieltä tulossa pois.
    Estonian uppoamisen aikaan olin esikoisen kanssa kotona, Maikkarin aamu-tv:stä katsoin Lauri Karhuvaaran legendaarisen uutisjuonnon. Se kyllä järkytti!
    Kun Diana kuoli, kuopus oli 2 kk:n ikäinen vauva. Menimme vanhempieni luo sunnuntailounaalle ja olin juuri laskemassa vauvan turvakaukaloa sohvalle, kun radiosta kuulin uutisen. Kaukalo vauvoineen tipahti sohvalle, minä istahdin viereen haukkomaan henkeä. Sitten pitikin kiirehtiä avaamaan teksti-tv, se oli sen ajan internetti.
    WTC-uutisen aikaan olin kotona. Muistan että olin takkahuoneessa, todennäköisesti olen viikannut pyykkejä. Mies oli ulkona rassaamassa autoa ja kuuli autoradiosta uutisen, hän juoksi sisälle avaamaan tv:n ja huusi katsomaan, mitä kamalaa on tapahtunut. En meinannut uskoa silmiäni, kysyin monta kertaa, että onko tämä joku elokuva vai?
    Tsunamiuutiset kuulin kotona tv-uutisista. Siinäkin kesti tovi tajuta, kuinka kamala turma on tapahtunut.
    Konginkankaan onnettomuus 2006 iski myös ilmat pihalle. Meillä oli ystäväperhe yökylässä ja avasin tv:n ihan hiljaiselle, etten herättäisi ketään. Pakko oli laittaa isommalle, että kuulin kunnolla. Kohtahan siihen sitten kaikki heräsivät ja miehet kävivät laittamassa lipun puoleen tankoon.
    Jokelan koulluampumisen aikaan olin atk-kurssilla. Sain tehtävät valmiiksi ja avasin sitten muita odotellessani Iltiksen sivut. Uutisen luettuani kiljaisin niin, ettei kukaan enää tehnyt tehtäviä. Säikähdin, sillä mieheni serkun lapset olivat Jokelan koulussa! Onneksi he selvisivät säikähdyksellä.
    Prinssi Philipin kuolinuutisen luin kännykästä, ehkä Iltasanomista kotisohvalla. Kyllähän sekin pysäytti, vaikka olihan hän ollut vasta pitkään sairaalassa. Vakaasti olin uskonut, että hän täyttää 100 vuotta. Hän oli syntynyt samana vuonna kuin isäni.
    Ja kun Suomi voitti, olin yhden Vertaisporukan illanistujaisissa erään Kultturellin luona ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Kiitos ihanan pitkästä kommentista!

      Mukavia muisteloita! Minulla ei ole jäänyt muistijälkeä Jokelan ja Konginkankaan tapahtumista, missä olin juuri silloin.

      Mutta se kerta, kun Suomi voitti on todellakin jäänyt mieleen, samoin Vertaisryhmän illanistujaiset. Olisipa mukavaa herättää illanistujaiset henkiin.

      Kiitos, kun kävit blogissa, mukavaa vappuviikonloppua! Päivi

      Poista

Kiitos vierailusta blogissani, tule toistekin!😊

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.