sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Suomen kansallismaisema Koli hurmasi minut

Asuntoautokiertue jatkui Nurmeksen Raesärkiltä kohti Kolia. Pielisen rannalla sijaitseva Suomen kansallismaisema Koli on varmasti ollut tämän koronakesän yksi huippukohde. Kolille vei myös minun tie.

Pielisen rannalla
Terveiset Ukko-Kolilta!
Reissukumppanin kanssa ajattelimme, että nyt varmasti olemme ajoissa menossa Kolille, kun olimme hissin luona olevalla parkkipaikalla noin kello 10.00. Väärin! Kaikki muutkin olivat ajatelleet samalla tavalla, parkkipaikka oli tupaten täynnä. Hieman pukkasi hikikarpaloita otsalle, kun etsittiin asuntoautolle parkkipaikkaa. Onneksi paikka löytyi ja Kolin valloitus saattoi alkaa.

Koli, here we come!

Pielisen rannalla
Yläpihalle menevä hissi
Harvinainen hetki, sain napattua kuvan, kun hissin luona ei ollut ketään. Tosiaan yläpihalle pääsee hissillä tai portaita pitkin. Alhaalta katsottuna portaat näyttivät sen verran jyrkiltä, että me valitsimme hissin. Mutta jos rakastat porrastreeniä, portaat ovat silloin oikea valinta.

Pielisen rannalla
Hissi menossa yläpihalle Koli
Minä en koskaan ole ollut vuoristoratojen ystävä. Hissillä nousu on melko jyrkkä, mutta kestää vain minuutin. Näyttää pelottavalta, mutta mitään pelättävää ei ole. Vaikka minulla on korkeanpaikankammo, niin minäkin selvisin tästä.

Hissi tulee piha-aukiolle, jossa sijaitsevat luontokeskus Ukko sekä Break Sokos Hotel Koli. Luontokeskuksessa on kahvila, myymälä, vessat, näyttely, johon pääsee näppärästi museokortilla. Piha-aukiolla lähtevät myös valmiit reitit, siitä vain valitsemaan, mihin lähtee.

Pielisen rannalla
Valitse tästä reittisi Kolilla
Ensi kertalaisena minulle riitti, kuten ehkä useimmille riittää, Huippujen kierros. Kierroksella näkee kaikki kolme tunnetuinta kohdetta: Ukko-Koli, Akka-Koli sekä Paha-Koli. Lue tästä lisää näistä upeista paikoista.

Ukko-Koli

Pielisen rannalla
Ukko-Koli Pielisen rannalla
Tässä olen Ukko-Kolilla. Tämä kuvauspaikka oli niiiiin suosittu, että tämän pylvään luokse piti miltei jonottaa. Mutta ne maisemat! Pohjoisen tasamaan asujana en ole tottunut näin upeisiin maisemiin. Kalliolla olisi voinut olla vaikka kuinka kauan ja ihailla tätä Suomen kansallismaisemaa. Näkyä, joka on innoittanut tunnettuja taiteilijoita, kuten Jean Sibeliusta, Eero Järnefeltiä sekä Juhani Ahoa.

Pielisen rannalla
Mikä on seuraava suunta Kolilla?
Akka-Koli

Pielisen rannalla
Akka-Kolilla voit hiljentyä luonnon keskellä
Seuraava suunta oli Akka-Koli. Kallioilla kiipeillessä pitää ottaa huomioon se seikka, että kalliot ovat paikoin sileät, siinä ei ollut mitään askelmia. Piti vain luottaa, että kengät eivät luista. Ehdottomasti kannattaa laittaa oikeat vaelluskengät. Millään "crocs"-tyyppisillä sandaaleilla ei Kolille kannata lähteä. Itse ainakin huomasin, kuinka hyvä oli, kun nilkat olivat kunnolla tuetut ja saatoin luottaa siihen, että kengän pohjat pitävät sileällä kalliolla.

Akka-Kolilla voi hetken rauhoittua Luojan omassa kirkossa. Heti alkoi mielikuvitus laukkaamaan, kuinka upeat häät voisi täällä järjestää. Ei, ei todellakaan asia ole itselle ajankohtainen, mutta yleisellä tasolla. Esimerkiksi syyshäät pihlajanmarjojen loistaessa punaisena ja luonnon ollessa muutenkin syysasussa.

Paha-Koli

Pielisen rannalla
Paha-Kolin upeat maisemat
Paha-Koli on näistä kolmesta huipusta kaikkein jyrkin. Kuten todettu, minulla on korkeanpaikankammo. Niinpä tyydyin ihailemaan tätä Suomen kansallismaisemaa hieman kauempaa.

Suomessa on 27 kansallismaisemaa, joista Koli on yksi. Ja todellakin, Koli pitää nähdä ja kokea itse. Tasamaan asujana minä ainakin olen vaikuttunut, huolimatta siitä,  olen käynyt muissakin korkeissa paikoissa, kuten viime syksynä Saanan huipulla, lue tästä. Kokemuksena Koli ja Saana ovat hyvin erilaisia. Vaikka Kolilla on sileitä kallioita ja poluilla kiviä ja juuria, Koli on helppo kohde. Saanalla ainakin minä jouduin taistelemaan. Kunto meinasi loppua kesken. Ilman tsemppaavaa ja kannustavaa reissukaveria olisin jättänyt Saanalle kiipeämisen kesken.

Pielisen rannalla
Mustikoita Kolilla
Kun olimme reissukaverin kanssa kiertäneet huiput, päätimme palata takaisin eri reittiä. Laskeuduimme kallioilta alas vehreämpään ja kosteampaan maastoon. Paikoin oli sen verran märkää, että ns. pikkukengät olisivat kastuneet. Mutta mitä mustikoita, niin suuria ja niin maukkaita. Ihana välipalatuokio luonnon omilla antimilla.

Pielisen rannalla
Käy katsomassa Eero Järnefeltin reliefi Kolilla
Pielisen rannalla
Suomen kansallismaiseman kuvaaja Eero Järnefelt 
Eero Järnefelt kävi Kolilla ensimmäisen kerran jo vuonna 1892. Nyt, kun itsekin olen käynyt ihailemassa tätä Suomen kansallismaisemaa, täytyy todeta, että Eero Järnefelt on hienosti tavoittanut Kolin tunnelman maalauksissaan.

Pielisen rannalla
Suomen kansallismaisemissa Kolilla
Tämä kuvauspenkki on ihan Eero Järnefeltin reliefin lähellä. Tämä maisema mykistää, niin kaunista.

Oletko sinä käynyt Kolilla tänä kesänä tai aikaismemin? Millaisen vaikutuksen Koli teki sinuun?

Tästä tulikin aika pitkä postaus. Kiitos, kun olet lukenut koko jutun! 😊

Kiitos, kun olet täällä! ❤️ Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat! ❤️

Mukavaa viikonlopun jatkoa!    Nähdään! 😊                     Päivi


2 kommenttia:

  1. Koli on hieno paikka. Vähän se kärsii ruuhkaosuudestaan (erityisesti nuo kolme huippua), mutta maisemat ovat vertaansa vailla. Hyvin erilaisia kuin Saanalla tai jollain muilla tuntureilla, mutta erittäin kauniit ja jotenkin todella suomalaiset.

    Mäkrän kierrolla saa olla huomattavasti enemmän rauhassa ja maisemat ovat vähintään yhtä hienoja, mutta toisaalta se on varsin raskas ja on minusta verrattavissa raskaudeltaan esim. tuohon Saanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Mikko! 😊 Samaa mieltä, "selfiepaikoille" oli tungosta. Mutta kun laskeuduimme alas "rotkoon" siellä sai ihan rauhassa kävellä ja syödä mustikoita. Meidän lisäksemme siellä ei ollut ketään. Suomalaisuus tulee itsellekin Kolin maisemista mieleen. Näky on jäänyt verkkokalvolle kouluajoilta esimerkkinä suomalaisesta kansallismaisemasta. Voin kyllä myös todeta, että sillä hetkellä, kun kirjoitin nimeni siellä Saana huipulla olevaan vieraskirjaan, oli todella voittajafiilis. Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista

Kiitos vierailusta blogissani, tule toistekin!😊

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.