Rakastunut Shakespeare Oulun teatterissa

Yksi ehdottomista lempielokuvistani on Rakastunut Shakespeare. Olen katsonut sen aika monta kertaa, enkä varmaan koskaan siihen kyllästy. Olinkin aivan  innoissani, kun syksyllä selvisi, että Oulun teatterin kevätohjelmistoon tulee oululainen versio näytelmästä.

Rakastunut Shakespeare 

 Elina Saarela, rooleissa Viola De Lesseps/Thomas Kent, kuva Kaisa Tiri

Ennakko-odotukseni olivat aika korkealla, hieman jännitti, minkälainen on oululainen versio. Kun esirippu nousi ylös ja eteen avautui tutun oloinen puurakennelma, tiesin, että nyt ollaan oikeilla jäljillä.  Lavastus toi heti mieleen Lontoossa sijaitsevan  Shakespeares Globe-teatterin, jossa kävin muutama vuosi sitten.

Elias Keränen ja Elina Saarela, Will  Shakespeare ja Thomas Kent, kuva Jussi Tuokkola

Tarina lienee kaikille tuttu. William Shakespeare on kadottanut inspiraation kirjoittamiseen, tekstiä ei tahdo syntyä. Hän tarvitsee muusan. Aatelisneito Viola De Lesseps haluaa näyttelijäksi, mutta se ei ole mahdollista, vain miehet voivat olla näyttelijöitä. Violasta tulee Thomas Kent. Mutkien kautta he tutustuvat toisiinsa, rakkaus roihahtaa liekkiin. Onnellista loppua ei kuitenkaan ole tiedossa, Violan on naitava Lordi Wessex.

Heli Haapalainen, Elina Saarela ja Antti Launonen, Imettäjä, Viola ja Lordi Wessex, kuva Jussi Tuokkola 

 Elias Keränen ja Elina Saarela,  Will ja Viola De Lesseps, kuva Jussi Tuokkola

Koko esitys on täynnä herkullisia yksityiskohtia. Tarinassa riittää dramaa, komediaa (sai nauraa, esitys oli hauska), tragediaa ja tietenkin romantiikkaa. Maskeeraus ja puvustus olivat erittäin onnistuneet, kauniita pukuja! "Shakespeares Globe-teatteri"-lavastus toimi hyvin ja oli helposti muunneltavissa eri kohtauksiin. Siirtymät kohtauksesta toiseen sujuivat vaivattomasti ja nopeasti. Tunnelmallisin kohtaus oli Willin ja Violan kohtaaminen utuisella joella. Kuinka kevyesti se vene siellä vedessä lipuikaan.

Tuula Väänänen, Kuningatar Elisabet I, kuva Jussi Tuokkola 

Näytelmässä oli paljon sivurooleja, näyttämöllä oli koko ajan elämää. Sivuroolit olivat hauskoja, täynnä hupaisia yksityiskohtia.

Timo Pesonen ja Välkky, roolit Nol, Rose-teatterin näyttelijä ja Laikku, kuva Kaisa Tiri 

Koko esityksen yllättäjä on Laikku-koira, oikealta nimeltään Välkky, Portugalin vesikoira. Kuningatar Elisabet  rakastaa koiria ja haluaa nähdä niitä näyttämölläkin.  Kuningattaren sana on laki ja näyttämöllä on koira. Välkky tekee roolinsa todella hienosti ja saa yleisöltä raikuvat aplodit.

Kyllä täytyy sanoa, että tykkäsin ja ihastuin. Esityksessä kaikki osa-alueet pelasivat täydellisesti yhteen, esitys oli hauska ja siinä tapahtui koko ajan. Katsojan osaksi jää  nauttia tarinasta ja koko ensamblen hienosta työstä. Lämpimästi voin tätä näytelmää suositella.

Nyt kannattaa tulla meille Ouluun vierailulle vaikka viikonlopuksi ja käydä samalla teatterissa. Juna kulkee ja lentokoneellakin pääsee, teatterin välittömässä läheisyydessä on useampikin hotelli.

Nähdään teatterissa!    Lämpimästi tervetuloa uudet lukijat!

Kuvat Oulun teatterin kuvagalleriasta, valokuvaajat Kaisa Tiri ja Jussi Tuokkola