Kaupunkiloma talvisessa Budapestissä - vinkkejä ja tunnelmia

Olen parhaillaan parin viikon lomalla. Täällä Oulussa on ollut todella kylmää, miltei -30 astetta. Viime viikolla pääsin  neljän päivän  ajaksi pakoon pakkasia, kaupunkilomalle talviseen Budapestiin. Pakkasta oli sielläkin, enimmillään -7 astetta, mutta se tuntui suorastaan lämpimältä. Lähdetään katsomaan mitä minä löysin tammikuisesta Budapestistä.

Majoittuminen City Hotel Matyas 

City Hotel Matyas

Hotelli sijaitsee hyvällä paikalla Elisabetin sillan kupeessa. Ostoskatu Vaci Utca on ihan vieressä, lähin metroasema 300 metrin päässä. Tasoltaan hotelli oli kyltissä näkyvät kolme tähteä, perusjutut löytyivät, mitään extraa ei ollut. Liikuntarajoitteisille hotelli ei sovi, paljon oli portaita, kapeita käytäviä, eikä hissiä. Kuvassakin näkyvä hotellin nimi on syvennyksessä korkealla oven yläpuolella.  Kävelimme pari kertaa hotellin ohi, ennen kuin hoksasimme,  missä on sisäänkäynti.

Gellert kukkula

Gellert kukkula Budapest

Budan puolella Elisabetin sillan toisessa päässä on Gellertin kukkula. Lähdimme mieheni kanssa kävelemään lumiset siksakpolut ylöspäin. Varjoisalla puolella oli lumi maassa ja paikoitellen liukasta.

Gellert kukkula Budapest 

Kukkulan päällä aurinkoisella puolella oli ihanan keväinen tunnelma. Aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Kevät tule jo, sinua odotetaan...

Kukkulalta olikin hyvä tähyillä jo seuraavaa kohdetta, Budan linnaa.

Linnavuori

Budan linna Budapest

Kuninkaanlinna rakennettiin 1200-luvulla. Vaiheikkaan historian jälkeen linna palautettiin keskiaikaiseen asuunsa Neuvostovallan aikana 1950- ja 1960-luvuilla. Linnassa on paljon nähtävää, esimerkiksi taide- ja historiamuseot. Tällä kertaa tyydyimme ihailemaan rakennuksia ulkopuolelta.

Linnavuorella on uusklassinen rakennus Sandor-palatsi, joka on nykyisin Unkarin presidentin virka-asunto. Satuimme paikalle juuri vahdinvaihdon aikaan.

Vahdin vaihto Unkarin presidentin virka-asunnolla Sandor-palatsissa

Suuri Synagoga Dohany-kadulla

Olen kiinnostunut historiasta ja yleensä reissuilla kirkot ja museot ovat käyntikohteiden listalla. Budapestissä mustkohde on Suuri Synagoga.

Suuri Synagoga Dohany-kadulla Budapestissä

Suuri Synagoga Dohany kadulla Budapestissä 

Budapestissä oleva Suuri Synagoga on Euroopan suurin ja maailman toiseksi suurin synagoga. Suurin on New Yorkissa. Täytyy sanoa, etten koskaan ole nähnyt mitään vastaavaa, olin aika mykistynyt. Synagogaan täytyy ostaa pääsylippu,  noin 15 euroa. Lippuun kuului opastus, menimme englanninkieliseen opastukseen. Opas oli charmantti vanhempi herra, joka kertoi synagogan ja juutalaisten historiasta noin 40 minuuttia. Historian tapahtumat avautuivat ihan uudella ja mielenkiintoisella tavalla.

Elämänpuu -  holokaustin muistomerkki

Raoul Wallenbergin puistossa synagogan takana on holokaustin muistomerkki, Imre Vargan teos Elämänpuu. Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg pelasti toimillaan tuhansia juutalaisia.

Szimpla Kert raunioravintolat

Juutalaiskorttelissa on toinen mielenkiintoinen kohde, Szimpla Kert raunioravintolat.

Selfie Szimpla Kert Budapest

Kierrätystä parhaimmillaan Szimpla Kert Budapest

Hengitä syvään, rauhoitu, mielenrauhaa Szimpla Kertin tapaan

Szimpla Kertin raunioravintolat olivat aivan uskomaton näky. Jos mietit mitä kaikkea tavaraa voi kierrättää ja keksiä uusiokäyttöä, Szimpla Kert on vinkkejä tulvillaan. Kierrättäjän taivas, kaikkea tavaraa iloisesti sikinsokin muodostaen kuitenkin rennon tyylikkään ja kodikkaan kokonaisuuden.

Budapest by night

Budapest by night

Budapest on iltavalaistuksessa todella kaunis. Mukavaa vain kävellä, katsoa ja nauttia valaistuksista. Kuvassa kuuluisa Ketjusilta.

Julkinen liikenne Budapestissä 

En tiennyt entuudestaan mitään Budapestin julkisesta liikenteestä. Ensimmäiseltä metroasemalta tarttui mukaan tämä opas, jossa hyvin yksityiskohtaisesti selvitetään liikkuminen Budapestissä julkisilla liikennevälineillä.

Liput ja matkakortit Budapest

Lippuvaihtoehdoista itse käytin yksittäistä lippua (Single ticket) sekä vaihtolippua    (Transfer ticket). Kaupungissa on helppo liikkua myös kävelemällä. Siinä näkee paljon ja voi hetken mielijohteesta poiketa mielenkiintoisiin paikkoihin. Paljon myös kävelimme, yhtenä päivänä tuli askelmittariin 12 000 askelta.

Lentokentälle pääsee helpoiten lentokenttäbussilla, 100E, joka lähtee keskustasta Deak ferenc ter-metroasemalta. Lentokenttäbussiin täytyy ostaa oma lippu "Airport shuttle bus single ticket". Matka kentälle kestää noin puoli tuntia.

Hieno asia Budapestin julkisessa liikenteessä on se, että yli 65-vuotiaat sekä alle 6-vuotiaat matkustavat kaikissa julkisissa liikennevälineissä ilmaiseksi.


Kävimme myös Pyhän Tapanin basilikassa, Rudas-kylpylässä, Parlamenttitalon pihalla ja kahviossa, katsomassa "kenkiä" Tonavan rannalla, Sankarien aukiolla, Varosliget kaupunginpuistossa, Matiaksen kirkossa ja Kalastajanlinnakkeella.

Paljon tuli uusia kokemuksia, paljon jäi myös nähtävää seuraavalle Budapestin reissulle.

Kiitos sinulle, kun luit koko postauksen. Oletko käynyt Budapestissä itse, mikä sinusta oli vaikuttavin kokemus?

Toivottavasti nämä pakkaset alkaa hellittää, kun tätä kirjoitan, Oulussa lämpötila on  on -22 astetta.

Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle!

Pikalomalla Roomassa

Eräänä päivänä kävelin kaupungilla ja eteeni tuli keltainen polkupyörä. Päätin poiketa Caffe Dolceen. Kun Oulussa iskee äkillinen kaipuu Italiaan, helpotusta ikävään saa italilaistyyppisessä kahvilassa, Caffe Dolcessa.

Caffe Dolce

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, Roomalla on minulle erityinen merkitys. Caffe Dolcessa voi mielessään palata Italiaan, kahvilassa soi italialainen musiikki ja tarjolla on italialaisia lehtiä ja kirjoja.

Olenko Oulussa tai Via della Gattalla Roomassa?

Makeaa tai suolaista

Caffe Dolcessa on tarjolla keittolounas, salaatteja, täytettyjä leipiä, erilaisia kahveja, teetä, leivonnaisia.

Tämä on kahvilavierailun vaikein osuus, mitä hyvää sitä nyt nauttisi?

 

Tätä tiramisua en voinut ohittaa, se suorastaan kutsui minua. Caffe Dolcessa tiramisu tehdään itse ja höystetään konjakilla. Tiramisu oli taivaallisen ihanaa!

Caffe Dolce tuo mukavan lisän Oulun kahvilatarjontaan. Tänne voi tulla yksin tai ystävän kanssa herkuttelemaan ja nauttimaan italialaisesta tunnelmasta.

Tämän postauksen ilmestyessä olen reissussa, en tosin Roomassa, vaan Budapestissä. Tulossa siis postauksia tammikuisesta Budapestistä. Tuoreita tunnelmia reissusta Instagramissa ja Facebookissa.

Mukavaa uutta viikkoa!

Neljä asiaa minusta muistojen siivittämänä

Viime syksynä useammassa blogissa kiersi haaste "neljä asiaa". Näitä haasteita on mukavaa lukea, samalla tutustuu paremmin henkilöön blogin takana. Oman haasteeni nappasin tuulannelin blogista.

Neljä paikkaa, jossa olen asunut

Tämä onkin haasteellinen kysymys. Olen elämäni aikana muuttanut niiiiin monta kertaa. Nopeasti laskettuna olen asunut 11 eri paikkakunnalla. Kokkolassakin olen asunut kolmessa eri osoitteessa. Peruskoulun olen suorittanut viidessä, kyllä, ihan oikein, viidessä eri koulussa. Vanhempani ovat monta kertaa muuttaneet työn perässä. Itsekin, aikuisena, olen useasti vaihtanut osoitetta. Katsoessa elämää taaksepäin, pitää oikein miettiä ajatuksen kanssa, mitkä paikkakunnat ovat olleet minulle merkityksellisiä. Paikkakunnat eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

1. Kokkola

Kaupunki, jossa elin lapsuusvuodet ja kävin koulua luokat 1-5. Kokkolasta minulle tulee mieleen huoleton lapsuusaika. Siskon kanssa huristeltiin Rytimäeltä pyörällä kaupunkiin, kesäaikaan Halkokariin uimaan. Muistan, kun menimme keskenään laittamaan reiät korviin ja miltei pyörryin. 70-luvun Kokkolasta on myös jäänyt mieleen Sokos ja missikiertueet. Ihailin missejä ja kävin katsomassa mm. Johanna Rauniota ja Anne Pohtamoa. 

2. Kempele

Kempeleessä olen asunut 16 vuotta. Muutimme Kempeleeseen juuri ennen kuin omat tyttäret aloittivat koulun. Kempele on omien tyttärien lapsuuspaikkakunta. Muutto Kempeleeseen oli tietoinen valinta toisen tyttären tilanteen vuoksi. Hän on autisminkirjolainen ja olin selvittänyt, että Kempele tarjoaa erityislapsille hyvät palvelut.  Näin tapahtui, tytär pääsi aloittamaan koulutien osaavissa käsissä. Muutenkin kaikki tarvittavat palvelut ovat järjestyneet hyvin. Kempeleen kunnan slogan "Hyvä kasvaa Kempeleessä" toteutui ja pitää edelleen paikkansa.

3. Tukholma
Kun pääsin ylioppilaaksi, en tiennyt mikä minusta tulee isona. Niinpä päätin pitää välivuoden ja lähteä Tukholmaan. En ollut matkustellut aikaisemmin Suomen ulkopuolella, Tukholman reissu oli ensimmäinen. Työpaikka minulla oli, ei enempää eikä vähempää, silloisessa Tukholman ykköshotellissa, Grand Hotellissa. Siellä siivosin vuoden ajan huoneita. Vietin konkreettisesti vuoden ajan hotellielämää, sillä asuin itsekin Grandissä. Huoneeni oli KAK:n rakennuksessa, ikkunasta suora näkymä kuninkaanlinnaan. Tukholman vuosi oli  hyvä elämän oppikoulu. Kotiin palasin monta kokemusta rikkaampana.

4. Oulu
Olen asunut nyt reilun vuoden Oulussa. Kaupunki on tuttu jo lapsuudesta, molemmat mummolat olivat Oulussa. Itse asiassa, paikalla missä nyt asun, oli ennen urheilukenttä, jossa kävin talvisin luistelemassa mummolassa ollessa. Oulu on sopivan kokoinen kaupunki, lyhyet matkat joka paikkaan.  Täällä on mukavasti kulttuuritarjontaa ja tekemistä. Reissuun on myös helppo lähteä, lentokenttä on lähellä ja junat kulkee.

Neljä paikkaa, jossa olen ollut töissä

Tämäkin on haasteellinen kysymys, sillä tähän ikään on jo kertynyt reippaasti työkokemusta.

1. Hotelli- ja ravintola-alan työt

Olin aikoinaan 10 vuotta hotellissa töissä. Alunperin vastaanotossa, siitä toimenkuva pikkuhiljaa laajeni. Voi sanoa, että miltei kaikkea muuta olen tehnyt, mutta kokkina en ole ollut. Opettavaisia vuosia, nimimerkillä  "mitä kaikkea olenkaan nähnyt".

2. Sihteerin työ

Toiset 10 vuotta meni sihteerintyössä. Kun hotellityöt olivat kolmivuorotyötä, niin sihteerin työ oli säännöllistä päivätyötä. Mukavaa työtä, tosin ajoittain aika hektistä. 

3. Kaupan ala

Seitsemän vuotta on nyt mennyt kaupan alalla. Pidän työstäni, yksikään päivä ei ole samanlainen. Epäsäännöllinen vuorotyö myös sopii minulle. Iltavuoropäivinä on ihanaa viettää hidasta aamua kahvia juoden ja lehteä lukien.

4. Sekalainen seurakunta

Työhistoriasta löytyy kaikenlaista: kiinteistönvälittäjä, puhelinmyyjä, asiakaspalvelija rengasliikkeessä, keikkatarjoilija, siivooja. Päivääkään en ole ollut työttömänä, aina on tekevälle löytynyt töitä.

Neljä ohjelmaa, joita olen seurannut tv.stä

Nyt sitten hieman kevyempää osastoa. Katson todella vähän tv:tä, meillä ei ole netflixiä, cmorea jne. mitä niitä onkaan. Ilmaiskanavilta tulee niin paljon mielenkiintoisia ohjelmia, ettei niitäkään kaikkia ehdi seurata. 

1. Outlander 

Kirjahyllystäni löytyy melkoinen rivi Diana Gabaldonin tuotantoa. Luin Matkantekijäsarjan heti kun se ilmestyi 2000-luvun alussa. Olin riemuissani, kun kuulin, että kirjoista tehdään tv-sarja.

2. Poldark
Tämäkin sarja perustuu kirjoihin, tekijänä Winston Graham. Poldarkista pidän todella paljon, sopiva sekoitus historiaa, ihmiskohtaloita, romantiikkaa, kaikki ihanissa Cornwallin maisemissa.

4. Erilaiset haastattelu/matkailuohjelmat
Viime keväänä tv:ssä oli todella hyvä sarja, Ella Kannisen juontama Kesäksi kotiin. Ellalla on hyvä tyyli haastatteluissa, hän saa hyvän tunnelman aikaan.

Michael Portillon reissuohjelmat ovat myös mieleeni. Hän lukee vanhoja matkaoppaita ja reissaa junalla milloin missäkin. Leppoisaa menoa raiteilla, mukana annos historiaa ja hienoja maisemia.

4. Kauniit ja rohkeat
Kyllä, tarvitsen päivittäisen annoksen hömppäsaippuaa ja sen antaa tämä sarja. Ei päätä ei häntää, sopivasti rentouttaa ja tyhjentää pään.

Neljä paikka, jossa olen käynyt

Nämä kysymykset ovat kaikki haastavia. Tähänkin on monta vaihtoehtoa, mutta valitsen paikat, joilla on minulle henkilökohtaista merkitystä.

1. Borås 

Voisi ajatella, että mitä ihmeellistä on Boråsissa, kauniissa kaupungissa etelä-Ruotsissa. Passissani lukee kohdalla syntymäkotikunta: Borås. Olen syntynyt siellä. Minulla ei ollut sieltä mitään muistikuvia, muutimme takaisin Suomeen, kun olin ihan pieni. Muutama vuosi sitten teimme vanhempieni ja avomieheni kanssa asuntoautolla nostalgiakiertueen Ruotsiin. Vanhempanikaan eivät olleet käyneet Boråsissa sen jälkeen, kun muutimme sieltä pois. Kävimme katsomassa sairaalan, jossa olen syntynyt. Södra Älvborgs  Sjukhus oli edelleen paikallaan. Samoin edelleen oli olemassa Segloran seurakuntakoti, jossa minut on kastettu. Kävimme myös Svaneholmissa, missä olemme asuneet. Tämä reissu antoi vanhempien kertomuksille ja aikaisemmin valokuvissa nähdyille paikoille merkityksen. Ja ehkä jollain tapaa vahvisti minun identitieettiä, nyt tiedän, muutenkin kuin passin tekstistä, missä olen syntynyt.

2. Rooma 
Tänä vuotta tulee jo viisi vuotta siitä, kun minut yllätettiin kesälomamatkalla Roomassa. Olimme miesystäväni kanssa espanjalaisilla portailla, kun hän sanoi: istupa siihen, minulla on kysyttävää. Huh, hetki meni kun tajusin, mitä hän on kysymässä. Sanoin kyllä, ja sen jälkeen se olikin itkua ja naurua, tunteiden sekamelskaa. Sormuksia ei ollut, ne hankittiin Roomasta. Se olikin vaikeampaa kuin voisi luulla, oli elokuu ja melkein kaikki kultasepänliikkeet lomalla. Vihdoin sormukset löytyivät ja ne pujotettiin sormiin Vatikaanissa Pyhän Pietarin kirkossa. Ikimuistoisia hetkiä.

3. New York
Helmikuussa tulee vuosi New Yorkin reissusta. Olen aina haaveillut pääseväni sinne ja vuosi sitten matka toteutui. New Yorkissa kaikki on niin suurta, sitä ei voi käsittää ennen kuin siellä käy itse. Nähtävyyksien lisäksi minua kiehtoi siirtolaisten saari, Ellis Island, jossa 1900-luvun alussa siirtolaiset tulivat maihin. Äidin puolen sekä mummun että papan vanhemmat ovat olleet siirtolaisina Amerikassa. Tuntui oudon nostalgiselta olla itse samassa siirtolaisten rekisteröintihallissa, missä isovanhempien vanhemmat ovat kauan sitten olleet.

4. Paris Disneyland
Kun tyttäret olivat 9- ja 10-vuotiaat, teimme perhereissun Pariisin Disneylandiin. Itsekin olen Disneyfani, joten reissu oli minullekin mieluinen. Oli mieleenpainuva kokemus kävellä sitä pääkäytävää pitkin kohti Prinsessa Ruususen linnaa. Reissu oli onnistunut, saatiin sydämemme kyllyydestä  hurvitella laitteissa ja nähtiin mm. upea Leijonakuningasshow. Oli mukavaa seurata tyttöjen reaktioita: "äiti, katso, tuolla on Mikki ja Minni!". Aina kulman takaa ilmestyi tuttuja hahmoja.

Neljä ruokaa
Tästä tulee hieman erilainen listaus, kaksi lempiruokaa, kaksi inhokkia.

1. Uunilohi
Ehdoton lempiruoka, lohi, kala yleensäkin. Meillä syödään paljon kalaa.

2. Broilerikasviswokki
Niin hyvää ja helppoa, broilerisuikaleita, kasviksia ja ruokakermaa, nam.

3. Pinaattikeitto
Ehdoton inhokki! Ei kertakaikkiaan mene alas.

4. Riistakäristys
Ei maistu minulle, jokin siinä on, ei mene alas sekään.

Neljä juomaa
Tässä sama, kaksi lempparia, kaksi inhokkia.

1.Vesi

Juon paljon vettä, parasta janojuomaa. Hanaveden sijaan juon Oulun kaupungin vesipostista saatavaa pohjavettä. Se on ihanan raikasta ja paremman makuista kuin hanavesi.

2. Karpalolonkero
Mökillä, terassilla, saunan jälkeen, kylmänä nautittu.

3. Piimä ja maito
Piimää olen aina inhonnut ja maitoa en ole juonut vuosikymmeniin. Maito ei vaan maistu.

4. Olut ja viinit

Olen kerran maistanut olutta, se oli hyvä kerta, tuli kaksi kertaa samalla iskulla, ensimmäinen ja viimeinen. Sekä puna- että valkoviinissä on jotain, mitä elimistöni ei siedä. Lasi viiniä ja pian teen wc-pytyn kanssa läheisempää tuttavuutta. 

Tämän postauksen kuvat on otettu marraskuun lopulla, juuri ennen lumen tuloa. Kuvauspaikka on kotini lähellä oleva Kiikelin saari.

Tästä tulikin yllättävän pitkä ja henkilökohtainen postaus, kiitos kun jaksoit lukea koko jutun.

Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

Ihmisellinen mies

Yhteistyö Oulun teatterin kanssa. Kiitos yhteistyöstä!

Vuodenvaihteen juhlakausi on onnellisesti ohitse, saamme aloittaa uuden vuoden ja alkaa kerätä uusia kokemuksia ja muistoja. Uuden vuoden alkajaisiksi, lähdetään teatteriin!

Viime marraskuussa minulla oli ilo saada osallistua yhteistyön merkeissä Ihmisellisen miehen ensi-iltaan.

Tervetuloa ensi-iltaan Oulun teatteriin

Koskaan aikaisemmin en ole ollut teatterin ensi-illassa. Tuntui juhlavalta astella teatteriin ulkotulien valaistessa pimeää marraskuun iltaa. Minua ilahdutti suuresti, kun huomasin, miten yleisö juhlisti ensi-iltaa. Se, että yleisö oli pukeutunut "parhaimpiinsa", toi tilaisuuteen juhlavuutta ja kertoi yleisön arvostuksesta  näytelmän koko työryhmää kohtaan. Ilmassa oli käsinkosketeltavaa juhlan tuntua.

Ihmisellinen mies

Ihmisellinen mies

Ihmisellinen mies on Sirkku Peltolan näytelmä. Tarina kertoo miehestä nimeltään Raine Kukkia. Raine on hyväntahtoinen, vaatimaton, hiljainen hissukka, jonka elämässä tapahtuu muutoksia. Tulee avioero, työpaikka menee alta, uuden työn perässä on muutettava  toiselle paikkakunnalle.

Seuraavat kuvat ovat Oulun teatterin kuvagalleriasta, kuvat on ottanut Jussi Tuokkola.

Pidin  näytelmän alkukohtauksesta, jossa hektinen toimistoympäristö ja tehokkaat ihmiset olivat hyvä vastakohta vaatimattomalle Rainelle, joka todistusjäljennökset kourassa menee kyselemään pölyimurikauppiaan töitä. Muistan omastakin kokemuksesta elävästi tuon todistusten kopiointiruljanssin. Niin ovat työnhakutilanteet muuttuneet... nykyään tehdään itsestä video eikä missään kysytä oikeaksi todistettuja kopioita.

Raine Kukkia on hyväsydäminen mies, joka pyyteettömästi auttaa hädässä olevia. Hän on kiltti "tossukka", joka asettaa toisten hyvinvoinnin itsensä edelle. Hän ei suutu, vaikka juoppo vuokraisäntä tunkee itsensä mukaan perhetilanteisiin. Raine unohtaa itsensä, hän unohtaa elää. Raine on "maan hiljaisia". Näytelmää katsoessa mielessäni alkoi soida biisi "Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään".

Raine tapaa elämässä eksyneitä, yksinäisiä ihmisiä: juoppo vuokraisäntä, sekoileva nainen, velkaantunut esimies,  oma vieraalta tuntuva poika, räväkkä ja synkkä lapsenlapsi Raisa. Jotkut heistä saattavat ehkä käyttää Rainen hyväntahtoisuutta härskisti hyväksi. Tuntuu kuitenkin siltä, että Raine saa  näistä kohtaamistaan ihmisistä itselleen hyvän mielen.

Esitys on kuin viini, kypsyy hitaasti, paranee vanhetessaan. Oulun teatterin pyörivälle lavalle on lavastettu valmiit interiöörit, siirtymät kohtauksesta toiseen  ovat sarjakuvamaisia. Lava pyörähtää ja päästään seuraavaan kohtaukseen ja lokeroon. Musiikki, graffitit, valopylväät ja multimediatehosteet vievät hiljaista huumoria sisältävää tarinaa eteenpäin.

Ihmisellinen mies ei ole komedia. Esitys antaa pohtimisen aihetta, koskaan et voi tietää, mitä toiselle ihmiselle oikeasti kuuluu. Jokaisen ihmisen elämä on merkityksellinen.

Esitykset alkavat jälleen tulevana perjantaina 11.1. Suosittelen, kannattaa käydä katsomassa!

Nähdään kevään aikana teatterissa, mukavaa uutta viikkoa kaikille!

ARVONTA ! Lippuja Matkamessuille!

Hei kaikki! Vinkkaan vielä täällä blogin puolella, että @kultturellimatkalaukussa Instagramissa on arvottavana 2 kappaletta yhden päivän lippuja Matkamessuille.
Käyhän tykkäämässä sivusta ja osallistumassa arvontaan. Nähdään messuilla!